Unkarissa valta vaihtui selkeällä vaalituloksella. Vaaleja kuvattiin valinnaksi demokratian ja itsevaltaisuuden välillä. Mietin kuinka suuria muutoksia demokratiassa voi tapahtua. Meillä tietynlaista ajattelua toistetaan yhä uudelleen: rahaa ei ole, julkinen velka ja leikkaukset, miljardikorot ja uutena velkajarru. Talouspuheessa nähdään ongelmat, ja yritetään huonolla menestyksellä etsiä niihin ratkaisut järjestelmän sisältä, aivan kuin muuta vaihtoehtoa ei ole. Boksin ulkopuolelta voi helposti ihmetellä jos […]

Epäilen että turvallisuudesta on nousemassa yksi Suomen seuraavien eduskuntavaalien keskeisestä teemasta ainaisen talouden lisäksi. Vaikka elämme kasvavan ekologisen kriisin alla, elämme myös ajassa, jossa ihmisten välisen turvattomuuden teemat ryöpsähtävät jatkuvasti silmillemme somessa, uutiskuvastoissa ja otsikoissa: sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen rapautuminen, Ukrainan sota Euroopassa, Gazan kansanmurha, Sudanin sisällissota, Yhdysvaltojen valtiollinen ja poliittinen hajoaminen sekä äärioikeiston lainehtiva nousu niin Euroopassa kuin Suomessakin. Nämä tragediat […]

Suomen talouspolitiikka nojaa ajattelumalliin, joka on rakennettu maailmaan, jota ei enää ole. Sen ytimessä on oletus tasapainosta, ennustettavuudesta ja lineaarisista vaikutussuhteista. Tämä malli toimi kohtuullisesti aikana, jolloin talouden rakenteet muuttuivat hitaasti ja globaalit häiriöt olivat harvinaisia. 2020-luvun me elämme kuitenkin pysyvässä monikriisissä: ilmastonmuutos, väestön ikääntyminen, teknologinen murros, geopoliittinen epävarmuus ja julkisen talouden krooninen alijäämä kietoutuvat toisiinsa tavalla, jota vanha talousajattelu […]

Suomessa ollaan ottamassa käyttöön velkajarru. Tämä on todella surkeaa, yritetään sopeutua kirjanpidollisiin asioihin kun pitäisi sopeutua reaalimaailmaan. Takerrutaan vuosiksi julkisen velan määrään suhteessa bruttokansantuloon, kun samaan aikaan tulisi huolehtia elämän edellytysten turvaamisesta. Olemme tilanteessa jossa käytetty kirjanpito ei vastaa fyysistä reaalimaailmaan. Tätä  ei ratkaista velkajarrulla tai talouskasvulla, ei edes “vihreällä” kasvulla, sillä toistaiseksi tarpeeksi tehokkaasta talouskasvun irtikytkennästä ei ole empiiristä […]

Viime vuosikymmeninä olemme tottuneet ajattelemaan, että liberaali yhteiskunta on kehityksen, vapauden ja sivistyksen kulmakivi. Yksilön oikeudet ja vapaudet ovat nousseet arvoasteikon huipulle. Mutta samalla, paradoksaalisesti, konservatiiviset liikkeet näyttävät voivan paremmin kuin koskaan. Miksi? Yksi keskeinen syy löytyy ihmisen perustarpeesta: halusta kuulua johonkin. Liberalismi tarjoaa yksilönvapauksia, mutta ei automaattisesti yhteisöllisyyttä. Kun jokainen kulkee omaa polkuaan, syntyy helposti tyhjiö. Konservatiiviset liikkeet puolestaan […]

Tänään 24.7.2025 on maailman laskennallinen ylikulutuspäivä. Vaikka kulutus kasvaa toistuu talouspuheessa lause ”meillä ei ole varaa” kuin mantra. Sillä torjutaan esitykset paremmasta koulutuksesta, laajemmasta hoivasta, ilmastotoimista, kiertotaloudesta tai sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta. Samalla huomaamatta jää tärkeämpi kysymys: mihin meillä on vastuu, mikä tuo merkityksellisyyttä? Nämä vaikuttavat suoraan ylikulutukseen. Yhteiskuntatieteilijä Arto O. Salonen kasvattaa ajatusta ekososiaalisesta sivistyksestä ja ymmärryksestä kuinka yhteiskunnallinen hyvinvointi ei […]

Nuorten syrjäytyminen on yksi aikamme suurimmista haasteista Suomessa. Vaikka olemme tottuneet korostamaan yksilön vastuuta ja selviytymistä, tämä ajattelu on osoittautunut riittämättömäksi. Syrjäytyminen on monitahoinen ongelma, jota ei voida ratkaista pelkästään yksilöihin kohdistuvilla toimenpiteillä. Sen sijaan meidän tulisi siirtyä kohti yhteisöllistä ajattelutapaa, jossa jokainen nuori nähdään osana laajempaa sosiaalista verkostoa. Tilastot puhuvat karua kieltä syrjäytymisen syistä. THL:n (2022) mukaan merkittävimmät syrjäytymisriskin […]

“Empatia ei kuulu politiikan ohjenuoraksi”. Tämä tylytys puhutti aikoinaan paljon, mutta aihe on edelleen akuutti. Minkälaisilla asenteilla politiikkaa tehdään, mikä merkitys empatialla, myötätunnolla tai rakkaudella on, mihin päätöksentekijöiden arvot pohjautuvat. Politiikassa empatia voi auttaa päättäjiä ymmärtämään kansalaisten tarpeita ja tekemään päätöksiä, jotka edistävät hyvinvointia. Kuitenkin empatia voi myös olla harhaanjohtavaa, jos se keskittyy yksilöihin eikä rakenteisiin. Päätöksentekijät voivat esimerkiksi reagoida […]

Saara Hyrkkö esitteli 9.3 Vihreiden valtakunnallisia talouspoliittisia linjoja osalle Keravan Vihreitä. Vapaamuotoisessa keskustelussa puhuttiin mm. kiertotaloudesta, huoltosuhteesta, kasvatuksesta. Itse mietin, että jos keskustelu vähänkään ikään kuin pysähtyy, voisin Oras Tynkkysen kannustamana puhua rohkeista visioista, puhua siitä mistä yleensä ei talouspolitiikasta puhuta: rahasta. Tai puhutaan, mutta ikään kuin se olisi hyödyke, ei sen oikeasta luonteesta. Keskustelu soljui kuitenkin täytenä, mikä oli […]