Vielä kerran: velatonraha
Meillä on demokraattisissa valtioissa osa-alue, jossa demokratia toteutuu melko huonosti. Talouskuri kaventaa päätöksentekoa ja vaikutusmahdollisuuksia vaikka oikeasti mikään ei siihen pakota. Yksi talouskurin seuraus näyttää olevan muunkinlaisen kurin ja järjestyksen vaatimukset, ainakin poliittisessa laitaoikeistolaisessa muodossa. Yleensä tämä kehitys ei ole johtanut mihinkään hyvään.
Tällaista talouskurin tuomaa kehitystä voi vastustaa melko yksinkertaisella tavalla, nimittäin muuttamalla velkaraha velattomaksi. Nyt päähänpistona käytin noin minuutin pyytääkseni tekoälyä kirjoittamaan lyhyen puheenvuoron velattoman rahan välttämättömyydestä:
”Arvoisat kuulijat,
Tänään haluan puhua teille velattoman rahan välttämättömyydestä tasapainoisen talouden turvaamiseksi. Nykyisessä rahajärjestelmässämme suurin osa rahasta luodaan velan kautta. Kun pankit myöntävät lainoja, ne luovat uutta rahaa, mutta samalla myös velkaa, joka on maksettava takaisin korkoineen. Tämä johtaa jatkuvaan velan kasvuun ja talouden epävakauteen.
Velaton raha, toisin sanoen raha, joka ei synny velan kautta, on ratkaisevan tärkeää kestävän talouden kannalta. Ensinnäkin, se vähentäisi talouskriisien riskiä. Velalla luotu raha synnyttää talouskuplia, jotka puhjetessaan voivat aiheuttaa vakavia talouskriisejä. Velaton raha, sen sijaan, ei luo samanlaista systemaattista riskiä.
Toiseksi, velaton raha vähentäisi taloudellista eriarvoisuutta. Nykyisessä järjestelmässä korot ja velat keskittyvät varakkaille, mikä kasvattaa tuloeroja ja heikentää yhteiskunnan koheesiota. Velattoman rahan käyttöönotto tarkoittaisi, että raha jakautuisi tasaisemmin ja taloudellinen valta ei keskittyisi harvojen käsiin.
Kolmanneksi, velaton raha parantaisi julkisen talouden kestävyyttä. Julkisen sektorin ei tarvitsisi velkaantua rahoittaakseen infrastruktuuria, koulutusta tai terveydenhuoltoa. Tämä mahdollistaisi vakaamman ja ennustettavamman julkisen talouden, joka pystyisi paremmin vastaamaan kansalaisten tarpeisiin.
Lopuksi, velaton raha edistäisi ympäristön kestävyyttä. Kun talous ei ole riippuvainen velan kasvusta, voidaan paremmin keskittyä pitkäjänteisiin investointeihin, jotka tukevat kestävää kehitystä ja ympäristön hyvinvointia.
Velaton raha ei ole utopiaa, vaan välttämätön askel kohti tasapainoisempaa ja oikeudenmukaisempaa taloutta. Meidän on yhdessä ponnisteltava tämän tavoitteen saavuttamiseksi, jotta voimme varmistaa tulevien sukupolvien hyvinvoinnin ja taloudellisen vakauden.
Kiitos.”
No niin, tekoäly on messissä, nyt pitää saada enää ihmiset mukaan 😄.
Kysymys: ”mihin se velaton raha sidotaan?”
Kysymys mihin raha sidotaan on juuri oikea!! Nythän suurin osa käytettävästä rahasta sidotaan liikepankin luotonannon yhteydessä lupaukseen maksaa velka pois. Tällä hetkellä pankki myöntämällä lainaa, vaikka asuntoa varten, kirjataan rahat lainansaajan tilille, ja pankin tilille kirjataan vastaavat saatavat. Ja kun laina maksetaan pois nollataan kirjanpito, jolloin velkana luotu rahamäärä katoaa. Liikepankkirahan lisäksi on myös keskuspankkirahaa, jota liikepankit käyttävät mm. keskinäisissä rahansiirroissa, mutta se ei ole tavallisen kuluttajan tileillä näkyvää rahaa.
Velaton raha olisi keskuspankkirahaa, jonka ainakin itse sitoisin planetaarisiin rajoihin, ekologisesti turvalliseen ja sosiaalisesti oikeudenmukaiseen tilaan, jota esim. donitsitalouden malli kiertotalouksineen hyvin kuvaa.
Velattoman rahan mallissa tehtäisiin ikään kuin työmääräarvioita miten paljon rahaa tarvitaan päästäksemme tuohon tavoitetilaan. Velatonta rahaa voisi tuoda talouteen esim. julkisten palveluiden, kuten koulutuksen ja terveydenhoidon, mutta myös perustulon kautta, ja esim. haittaveroilla ylimääräinen raha verotettaisiin taloudesta pois. Tämä hillitsisi myös inflaatiota. Mallin mukaan liikepankeilla tulisi olla 100% vakavaraisuus, toisin sanoen niillä pitää olla se raha jonka lainaavat – kuten usein luullaan jo nyt olevan. Eli valitettavasti joutuisimme ottamaan edelleen lainaa pankista esim. kiinteistöremonttia varten🫤.
Kokonaisuus vaatisi tietysti valtavasti mittareita sekä poliittista keskustelu toimiakseen, mutta pääsisimme keskustelemaan vähintään julkisen talouden osalta todellisista asioista, koulutuksesta, terveydenhuollosta, yhdenvertaisuudesta, osallisuudesta jne. nykyisten velkakirjanpitoon liittyvien asioiden sijaan.