Suomi 2030 täysreservirahassa

Spekulatiivinen rahatalousmalli ja kertaluonteinen siirtymäoperaatio

Päiväys:  10.8.2026 Luonne: skenaario, ei ennuste eikä kuvaus nykyisen EU-oikeuden sallimasta järjestelmästä

Tiivistelmä

Mallissa kaikki yleisesti maksamiseen käytettävä euromääräinen tiliraha on keskuspankkirahaa. Yksityinen pankki ei luo uutta maksuvälinettä myöntäessään lainan, vaan lainaa vain etukäteen hankkimaansa rahaa: omaa pääomaa, määräaikaisia säästö- ja sijoitusvaroja, joukkolainarahoitusta tai erikseen rajattua keskuspankkirahoitusta.

Valtio käyttää uutta rahaa julkisiin palveluihin, tulonsiirtoihin, investointeihin ja 600 euron kuukausittaiseen perustuloon. Verot siirtävät rahaa pois yksityisestä kierrosta. Rahapolitiikan varsinainen päätösmuuttuja:

nettorahanluonti = julkiset maksut − verot ja muut valtiolle maksetut maksut − valtion mahdollinen arvopaperimyynti.

Järjestelmä ei poista niukkuutta. Nimelliset eurot voidaan luoda, mutta hoitajia, opettajia, sähköä, asuntoja, metsiä ja hiilinieluja ei. Siksi nettoluontia rajoittavat inflaation lisäksi työvoima, tuotantokapasiteetti, tuontiriippuvuus sekä sitovat ilmasto- ja luontobudjetit.

Vuoden 2030 havainnollisessa perusurassa julkiset bruttomaksut ovat 170 mrd. euroa, veropoistuma 130 mrd. euroa, omaisuustulot, maksut ja myyntitulot 32 mrd. ja nettorahanluonti 8 mrd. euroa. Tämä on järjestelmän käynnistysvuoden laskentaesimerkki. Normaalivuosina nettoluonti määräytyy yksityisen sektorin nettosäästämisen ja ulkoisen tasapainon perusteella, ja voi olla selvästi pienempi, nolla tai ylikuumenemisessa negatiivinen.

Lähtötaso ja oletukset

Tilastokeskuksen mukaan julkisyhteisöjen sulautetut kokonaismenot olivat vuonna 2024 57,7 prosenttia BKTä ja kasvoivat noin seitsemällä miljardilla eurolla. Laskelmassa tämä ankkuroidaan noin 165 mrd. euron tasolle ja skaalataan vuoteen 2030 reaalisesti varovaiseksi 170 mrd. euron pyöreäksi lähtöluvuksi. Kyse on sulautetuista menoista: julkisyhteisöjen keskinäisiä siirtoja ei lasketa kahdesti.

Suomen Pankin lähitason mittakaavana kotitalouksilla oli marraskuussa 2025 talletuksia 115,7 mrd. euroa, yrityksillä 46,7 mrd. euroa ja asuntoyhteisöillä 3,5 mrd. euroa. Kotitalouksien pankkilainakanta oli joulukuussa 2025 140,9 mrd. euroa. Nämä eivät sellaisinaan ole siirtymäpäivän lukuja, mutta osoittavat taseoperaation suuruusluokan.

Mallin pääoletukset:

• Suomi hallitsee keskuspankkirahan liikkeeseenlaskua demokraattisesti mutta operatiivisesti riippumattoman raha- ja resurssineuvoston kautta.
  
• Kaikki vaadittaessa nostettavat maksutilit ovat 100-prosenttisesti keskuspankkirahaa. Määräaikaissäästöt ja rahastosijoitukset eivät ole maksuvälineitä eivätkä valtion takaamaa rahaa.
  
• Julkiset palvelut säilyvät vähintään vuoden 2030 reaalitasolla. Eläkkeet, työttömyysturva ja muut rahamääräiset etuudet jatkuvat, mutta henkilölle maksettava 600 €/kk perustulo vähennetään niistä euro eurosta siltä osin kuin etuus on vähintään 600 euroa kuukaudessa.
  
• Perustulo on veronalaista tai veroasteikko on muuten säädetty niin, että suurituloisilta se palautuu asteittain verotuksessa. Tämä estää tarpeettoman ostovoiman kasvun tulohuipulla.
  
• Verojen ensisijaiset tehtävät ovat ylimääräisen ostovoiman poistaminen, tulo- ja varallisuuserojen tasaaminen, haittojen hinnoittelu ja tilan tekeminen julkiselle resurssien käytölle eikä enää teknisesti eurojen hankkiminen ennen menoa.
  
• Valtion menot eivät silti ole rajattomia: eduskunta hyväksyy sekä euromääräisen budjetin että työvoima-, energia-, materiaali-, päästö- ja luontobudjetin.

Vuoden 2030 rahavirta

Perustulon vaikutus mallissa

Suomessa on vuonna 2030 mallissa 4,65 miljoonaa täysi-ikäistä Suomen kansalaista. Bruttoperustulo on siten:

4,65 milj. × 600 € × 12 = 33,48 mrd. €/vuosi.

Koska 600 euroa korvaa vastaavan osan eläkkeistä ja muista rahamääräisistä etuuksista, se ei tule kokonaan nykyisten menojen päälle. Havainnollinen yhteensovitus on seuraava:

Vuoden 2030 esimerkkibudjetti:

Raha virta	mrd. €	Vaikutus yksityiseen rahakantaan
Nykyisiä palveluja, investointeja ja tulonsiirtoja vastaavat julkiset maksut	161,5	+161,5
Perustulon nettolisämeno	8,5	+8,5
Valtion luoma ja maksama raha yhteensä	170,0	+170,0
Tuloverot ja sosiaalivakuutusmaksuja korvaava yleinen verotus	−60,0	−60,0
Kulutus- ja arvonlisäverot	−34,0	−34,0
Yritys-, pääoma-, varallisuus-, perintö- ja maapohjaverot	−20,0	−20,0
Ekologiset haitta-, materiaali-, päästö- ja käyttöverot	−16,0	−16,0
Omaisuustuloja, maksu- ja myyntituloja sekä muita tuloja	-32,0	-32,0
Verotuksessa poistuva raha	−162,0	−162,0
Nettorahanluonti vuonna 2030	8,0	+8,0

Vuoden 2024 ympäristöverokertymä oli vain noin 6,0 mrd. euroa eli noin viisi prosenttia kaikista veroista. Mallin 16 mrd. euroa ei ole pelkkä veronkorotus vaan samalla työn ja pienituloisen kulutuksen veroja alennetaan, haitallisia tukia poistetaan ja ympäristöveropohja laajennetaan materiaalien ottoon, neitseellisiin raaka-aineisiin, lentämiseen, maankäytön muutoksiin, ravinneylijäämiin sekä luonto- ja hiilihaittoihin.

Nettoluonnin tasapainoehto

Suljetun kansantalouden yksinkertaistus on:

julkisen sektorin alijäämä = yksityisen sektorin nettosäästö.

Avoimessa taloudessa käytetään sektoritaseita:

(julkisen sektorin saldo) + (kotimaisen yksityisen sektorin saldo) + (ulkomaansektorin saldo) = 0.

Jos kotitaloudet ja yritykset haluavat säästää nettona 15 mrd. euroa ja vaihtotase on 5 mrd. euroa ylijäämäinen, julkisen sektorin tarvittava alijäämä on karkeasti 10 mrd. euroa, ei 8 mrd. euroa. Käynnistysvuoden 8 mrd. euroa olisi perusteltavissa vain, jos siihen sisältyy kertaluonteinen likviditeetin lisäys, tuotannollisia investointeja ja vajaakäyttöä. Muuten veroastetta on nostettava tai menojen kasvua hidastettava.

Automaattinen ohjaussääntö

Eduskunta päättää tavoitteet. Riippumaton raha- ja resurssineuvosto laskee vuosittain sallitun nettoluonnin vaihteluvälin. Perussääntö on: N t = S t − CA t + K t − D t , missä

• N t = sallittu julkinen nettoluonti,
• S t = kotimaisen yksityisen sektorin tavoiteltu nettosäästö,
• CA t = vaihtotaseen ylijäämä (alijäämä negatiivisena),
• K t = hyväksytty lisätila taantumassa tai kapasiteettia kasvattaville investoinneille,
• D t = vähennys, jos inflaatio-, tuonti-, päästö-, materiaali- tai luontoraja ylittyy.

Ohjausjärjestys on:

• Tarjontapullonkaula korjataan ensin investoinneilla, koulutuksella, työvoimapolitiikalla tai sääntelyllä.
• Yleistä ylikysyntää vaimennetaan automaattisilla veroilla ja tarvittaessa määräaikaisella yleisellä lisäverolla.
• Ekologista ylikulutusta vähennetään ensisijaisesti määrällisillä kiintiöillä ja normeilla, toissijaisesti veroilla. Pelkkä korkea hinta ei takaa luonnonrajan alittumista.
• Jos rajat edelleen ylittyvät, nettoluontia leikataan. Julkiset peruspalvelut ja pienituloisten toimeentulo suojataan; sopeutus kohdistetaan ylellisyyskulutukseen ja eniten resursseja käyttävään toimintaan.

Verosiirtymä 2030-2050

Tavoite ei ole maksimoida haittaverotuloa. Onnistunut haittavero kutistaa oman veropohjansa. Siksi ansio- ja kulutusverojen alennuksia ei saa rahoittaa oletuksella, että fossiili- ja luontohaitat tuottavat pysyvästi paljon.

Mallissa on huomioitu kiinnostus erityisesti Vihreiden ohjelmalliseen suuntaan sopivista painotuksista, joita ovat progressio, perusturva, koulutus ja sote, saastuttaja maksaa -periaate, fossiilitukien poisto, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen ja oikeudenmukainen siirtymä. Kohtuutalouden olennainen lisä on, ettei taloudella ole vain sosiaalista minimiä vaan myös fyysinen enimmäiskoko suhteessa ekosysteemeihin.

Kertaluonteinen täysreserviin siirtyminen

Rajauspäätös

Ensin erotetaan kaksi tuotetta:

• Maksuraha: aina vaadittaessa käytettävä, nimellisarvoltaan varma keskuspankkiraha.
• Sijoitusraha: määräaikainen pankkitalletus, joukkolaina tai rahasto-osuus, johon liittyy maturiteetti ja riski eikä jota voi käyttää suoraan maksamiseen.

Tämä estää kiertämisen, jossa pankki nimeäisi tavallisen käyttötilin lyhyeksi sijoitustiliksi mutta lupaisi välittömän lunastuksen.

T−24–T−1 kuukautta: valmistelu

• Säädetään maksutililaki, pankkien rahanluontikielto, kriisinratkaisusäännöt ja keskuspankin julkisen rahan mandaatti.
• Tehdään kaikkien pankkien omaisuuserien riippumaton laatuarvio sekä 3–5 vuoden stressitesti.
• Perustetaan keskuspankin ydinkirjanpito. Pankit ja maksulaitokset toimivat asiakkaan käyttöliittymänä, mutta asiakasvarat pidetään erillään niiden konkurssipesästä.
• Lukitaan muuntamishetken määritelmä: mitkä saldot ovat maksurahaa ja mitkä aidosti määräaikaisia sijoituksia.
• Taataan maksujen jatkuvuus, käteisen saatavuus, kyberturva, offline-maksaminen ja vaihtoehtoinen asiointitapa niille, jotka eivät käytä digipalveluja.

T0: taseoperaatio yhdessä yössä

Oletetaan havainnollisesti, että muunnottavia vaadittaessa nostettavia talletuksia on 135 mrd. euroa.

A. Kotitalous tai yritys

• Ennen: 10 000 euron saatava liikepankilta.
• Jälkeen: 10 000 euroa keskuspankkirahaa suojatulla maksutilillä.
• Asiakkaan nettovarallisuus ei muutu.

B. Liikepankki

• 135 mrd. euron vaadittaessa maksettava talletusvelka poistuu pankkien yhteenlasketusta taseesta.
• Vastakirjauksena pankille syntyy samansuuruinen siirtymävelka keskuspankille, vähennettynä pankin jo omistamilla käyttökelpoisilla keskuspankkireserveillä.
• Pankin vanhat lainasaamiset säilyvät. Kun asiakkaat lyhentävät vanhoja lainoja, pankki käyttää kassavirtaa siirtymävelan asteittaiseen kuoletukseen.
• Maksuliikenteessä asiakkaan rahat eivät enää rahoita pankin tasetta. Pankin on hankittava uusi luotonantoraha määräaikaissäästäjiltä, markkinoilta, omasta pääomasta tai julkisesta investointirahoituksesta.

C. Keskuspankki

• Vastattavaa: +135 mrd. euroa kansalaisten ja yritysten maksutilirahaa.
• Vastaavaa: +135 mrd. euroa liikepankeilta olevaa siirtymäsaamista (tai osa laadukkaista pankkilainoista vakuudeksi/siirrettäväksi).
• Keskuspankin oma pääoma ei lähtöhetkellä muutu olennaisesti; operaatio kasvattaa taseen molempia puolia yhtä paljon.

Yhdistetty muutos T0	Vastaavaa	Vastattavaa
Keskuspankki	+135 mrd. € siirtymäsaaminen pankeilta	+135 mrd. € yleisön rahaa
Liikepankit	Vanha lainakanta säilyy	−135 mrd. € käyttötalletuksia; +135 mrd. € siirtymävelkaa
Yleisö	Talletussaatava vaihtuu keskuspankkirahaksi	Ei muutosta

Jos jonkin pankin varat eivät riitä siirtymävelan vakuudeksi, puutetta ei piiloteta rahanluonnilla. Pankki pääomitetaan omistajien kustannuksella, järjestellään uudelleen tai puretaan. Välttämätön maksuliikenne ja asiakkaiden keskuspankkiraha säilyvät.

T+1 päivästä eteenpäin

• Vanhojen lainojen lyhennykset eivät hävitä yleisön rahaa samalla tavoin kuin nykyisessä pankkirahajärjestelmässä; ne siirtävät keskuspankkirahaa velalliselta pankille. Kun pankki lyhentää siirtymävelkaansa keskuspankille, vastaava raha voidaan poistaa.
• Uusi pankkilaina on puhdas rahoituksenvälitysoperaatio: pankin hallussa oleva keskuspankkiraha siirtyy lainanottajalle. Kokonaisrahakanta ei kasva.
• Luoton hinta voi nousta ja saatavuus supistua. Siksi siirtymään kuuluu kilpailtu julkinen vihreä investointipankki, luottotakuut pk-yrityksille ja asuntorahoituksen pitkäaikaiset joukkolainat. Luottotappioriskiä ei kuitenkaan sosialisoida automaattisesti.
• Siirtymävelan suositeltu maturiteetti on 15–30 vuotta. Liian nopea kuolettaminen supistaisi luottoa ja kysyntää; ikuinen nollakorkoinen velka olisi piilotuki pankeille.

Instituutiot ja vallanjako

Järjestelmä tarvitsee neljä erillistä päätösvaltaa:

• Eduskunta päättää verot, menojen tarkoituksen, perustulon ja ekologiset rajat.
• Raha- ja resurssineuvosto julkaisee sallitun nettoluonnin vaihteluvälin ja laskelmat; jäsenet ovat määräaikaisia ja kuultavissa julkisesti.
• Suomen Pankki toteuttaa maksut, ylläpitää rahajärjestelmää ja valvoo likviditeettiä, mutta ei valitse poliittisia menokohteita.
• Finanssivalvonta ja riippumaton finanssi-/ekologianeuvosto valvovat pankkeja, mallien oletuksia, tulonjakovaikutuksia ja ekologisten kattojen toteutumista.

Jokaisessa budjetissa julkaistaan eurobudjetin rinnalla vaikutus viiteen taseeseen: inflaatio ja kapasiteetti, tulonjako, ulkomainen maksutase, rahoitusvakaus sekä hiili–luonto–materiaali.

Riskit ja vastatoimet

Riski	Miksi syntyy	Vastatoimi
Inflaatio	Nettorahaa luodaan enemmän kuin reaalinen tarjonta kasvaa	Automaattinen veropoistuma, kapasiteetti-investoinnit, nettoluonnin jarru
Tuonti- ja valuuttapaine	Kotimainen kysyntä suuntautuu tuontiin	Energia- ja materiaaliriippuvuuden vähennys, vaihtotasesääntö
Poliittinen ylikäyttö	Hallitus tavoittelee lyhyen aikavälin suosiota	Avoin laskentasääntö, riippumaton arviointi, ekologiset ja inflaatiokynnykset
Luottolama	Pankit menettävät halvan käyttötalletusrahoituksen	Pitkä siirtymävelka, investointipankki, joukkolainamarkkina, kohdennetut takaukset
Varjopankkiraha	Nopeasti lunastettavia rahasto-osuuksia käytetään rahan tavoin	Sama sääntely samalle likviditeettilupaukselle, lunastusajat ja pääomavaatimukset
Digitaalinen valvonta	Keskitetty maksudata lisää vallankäytön mahdollisuutta	Pankkisalaisuus, hajautettu käyttöliittymä, käteinen, offline-raha ja tiukat käyttörajat
Ekologinen regressiivisyys	Energia- ja ruokaverot osuvat suhteellisesti pienituloisiin	Etukäteinen tasapalautus, perustulo, perusenergian alempi hinta, ylellisyyskulutuksen korkeampi hinta
Omaisuushintakupla	Uusi raha valuu asuntoihin ja arvopapereihin	Luototusrajat, maapohjan arvonnousuvero, asuntojen tarjonta, keskuspankkirahan kohdentamattomuus sijoitusostoihin

Oikeudellinen toteutettavuus

Tämä malli ei ole toteutettavissa Suomessa yksipuolisesti nykyisen eurojärjestelmän sisällä esitetyssä muodossa. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 123 artikla kieltää keskuspankin tililuotot ja muun suoran luoton julkiselle sektorille sekä julkisen velan suorat ensimarkkinaostot. Lisäksi rahapolitiikka ja euron liikkeeseenlasku kuuluvat eurojärjestelmälle, eivät Suomen hallituksen ohjaukseen.

Toteutus vaatisi jonkin seuraavista:

• EU perussopimusten ja EKPJ sääntöjen muuttamisen euroalueen yhteiseksi täysreservi- ja julkisen rahan järjestelmäksi;
• erityisen uuden EU-oikeudellisen mandaatin, jossa demokraattisesti päätetty rahasiirto on sallittu tiukkojen yhteisten rajojen puitteissa; tai
• Suomen irtautumisen eurojärjestelmästä ja oman valuutan käyttöönoton, mihin liittyisi erittäin suuri oikeudellinen, rahoitusmarkkina- ja valuuttakurssiriski.

Kansalaisuuteen rajattu perustulo pitäisi lisäksi arvioida EU vapaan liikkuvuuden ja yhdenvertaisuusvelvoitteiden kannalta. Oikeudellisesti kestävämpi vaihtoehto olisi asumisperusteinen perustulo, johon liittyy vähimmäisasumisaika ja EU-oikeuden mukainen etuuksien yhteensovitus.

Johtopäätös

Täysreserviraha tekisi maksuvälineestä julkisen infrastruktuurin ja erottaisi rahan luomisen luottoriskin ottamisesta. Se voisi vähentää pankkijuoksujen riskiä ja siirtää seigniorage-hyödyn yhteiskunnalle. Se ei kuitenkaan automaattisesti ratkaise inflaatiota, eriarvoisuutta, ekologista ylikulutusta tai huonoa poliittista päätöksentekoa.

Mallin onnistumisen ehto on kolminkertainen:

• Bruttomenot ja nettoluonti erotetaan toisistaan. Veroilla poistetaan ostovoimaa, vaikka valtio ei teknisesti tarvitse veroja maksaakseen.
• Eurobudjetin rinnalla on sitova resurssibudjetti. Rahaa ei saa käyttää ekologisten kattojen ylittämiseen.
• Siirtymä tehdään tase-neutraalisti. Vanha käyttötalletus muutetaan keskuspankkirahaksi ja pankille syntyy vastaava siirtymävelka; tallettajia ei rikastuteta eikä pankkien vanhoja saatavia mitätöidä.

Lähteet ja tietopohja

Tilastokeskus: Julkisyhteisöjen menot tehtävittäin 2024

Tilastokeskus: Ympäristöverot 2024

Suomen Pankki: Kotitalouksien ja yritysten talletukset marraskuussa 2025

Suomen Pankki: Kotitalouksien pankkilainat joulukuussa 2025

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 123 artikla

Ympäristöministeriö: Suomen kansallinen ilmastopolitiikka

Ympäristöministeriö: Vuotuinen ilmastokertomus 2025

Mallin seuraus

Talouspolitiikan keskeinen kysymys muuttuisi ja rahan tekninen saatavuus lakkaisi olemasta keskeinen rajoite. Myös rahan hinta, julkisen velan korko, lakkaisi olemasta rasite julkiselle taloudelle. Tilalle tulisivat kaksi todellista rajoitetta:

• talouden reaalinen tuotantokapasiteetti
• biosfäärin kantokyky.

Keskuspankki syöttäisi rahaa talouteen ennen kaikkea hyvinvointia ja yhteiskunnan toimintakykyä tuottavista kohdista :

• terveydenhuolto
• koulutus
• hoiva
• turvallisuus
• kulttuuri
• perustulo
• ekologisetinvestoinnit

ja rahaa vedettäisiin takaisin erityisesti kohdista, joiden kasvua halutaan rajoittaa:

• fossiilinenenergia
• luonnonvarojenylikulutus
• materiaalienneitseellinenkäyttö
• saastuttaminen
• luontokato/heikentyminen
• ylisuuret maa−ja energiapanokset

Tällöin verojärjestelmää ei tarvitsisi suunnitella ensisijaisesti sen perusteella, ”mistä saamme rahat terveydenhuoltoon, koulutukseen tai perustuloon?”, vaan täysreservi-/valtionrahamallissa kysymys olisi pikemminkin:

Onko Suomessa riittävästi ihmisiä, osaamista, energiaa, materiaaleja ja ekologista kapasiteettia tuottamaan nämä palvelut ilman liiallista inflaatiota ja luonnon kantokyvyn ylittämistä?

Mistä kohdista talouden rahavirtaa pitää vähentää, jotta kokonaiskysyntä pysyy tuotannollisten ja ekologisten rajojen sisällä?