BKT Donitsin läpi katsottuna

Suomessa ollaan ottamassa käyttöön velkajarru. Tämä on todella surkeaa, yritetään sopeutua kirjanpidollisiin asioihin kun pitäisi sopeutua reaalimaailmaan. Takerrutaan vuosiksi julkisen velan määrään suhteessa bruttokansantuloon, kun samaan aikaan tulisi huolehtia elämän edellytysten turvaamisesta. Olemme tilanteessa jossa käytetty kirjanpito ei vastaa fyysistä reaalimaailmaan.

Tätä  ei ratkaista velkajarrulla tai talouskasvulla, ei edes “vihreällä” kasvulla, sillä toistaiseksi tarpeeksi tehokkaasta talouskasvun irtikytkennästä ei ole empiiristä näyttöä. Haastavat talousteoriat odottavat vuoroaan.

Ikään kuin kuriositeettina hahmottelin laskentamallin, joka auttaa ymmärtämään mahtuuko tuotantokapasiteettimme planetaarisiin rajoihin ja miten tuottaa hyvinvointia ekologisesti katsomalla BKT:n komponentteja donitsitalouden linssin läpi. 

Donitsitalous on Kate Raworthin kehittämä viitekehys, jonka tavoitteena on saavuttaa tila, jossa sosiaalinen perusta (sosiaalisesti turvallinen tila) on saavutettu ilman, että ekologista kattoa (ekologisesti kestävä tila) rikotaan. Tämä on reaalimaailman sopeutusta.

BKT:n tilastot ja donitsitalouden mittarit eivät ole suoraan yhteismitallisia, mutta jakamalla BKT:n komponentit donitsitalouden viitekehyksen mukaisiin kestävyyttä lisääviin ja heikentävien osiin, voi laskea vähintään likiarvon miten kansantalous on suhteessa turvalliseen, elinvoimaiseen tilaan, ns. “donitsitaseeseen” (kakun kasvattamisen sijaan siirrytään donitsiin).

Kaavion hypoteettiset donitsin mukaiset painoarvot:

Yksityinen kulutus (C): 

• Sosiaalista turvaa lisäävä osuus (15 %): Edustaa välttämätöntä kulutusta (ruoka, asuminen, terveydenhuolto), joka on luonteeltaan palveluvaltaista tai liittyy uusiutuviin energialähteisiin ja kiertotalouden mukaisiin tuotteisiin. 
• Heikentävä, ekologista kattoa rikkova osuus (85 %): Edustaa ylikulutusta, luonnonvaroja syövää tavaroiden hankintaa, lentomatkailua, runsaasti energiaa kuluttavia hyödykkeitä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Tähän sisältyy myös esimerkiksi ruoka, joka itsessään on välttämätön, mutta joka sisältää heikentävänä tekijänä runsaan eläinperäisen osuuden. 

 Julkiset kulutusmenot (G): 

• Lisäävä (75 %): Valtaosa julkisista menoista (koulutus, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut) tukee suoraan sosiaalista perustaa. Myös osa hallinnosta mahdollistaa kestävyystavoitteiden saavuttamisen.
• Heikentävä (25 %): Osuus, joka liittyy tehottomuuteen, julkiseen hankintaan, joka ei ole ympäristökriteerien mukaista (esim. fossiilisten polttoaineiden käyttö, tarpeeton byrokratia) tai luo päästöjä.

 Investoinnit ( I): 

• Lisäävä (20 %): Investoinnit vihreään infrastruktuuriin, uusiutuvaan energiaan, kiertotalousteknologiaan sekä sosiaaliseen pääomaan.
• Heikentävä (80 %): Merkittävä osuus on perinteistä rakentamista, joka käyttää suuria määriä luonnonvaroja ja luo jätettä, sekä investointeja vanhentuneeseen teknologiaan (fossiiliset polttoaineet, raskas teollisuus).

Nettovienti (X-M): 

• Tämä heijastaa riippuvuutta ulkopuolisista resursseista, mikä voi kasvattaa Suomen kulutuksen ympäristöjalanjälkeä joten käytetään tässä yhteydessä kokonaisuutena kestävyyttä heikentävänä.

Donitsitalousvaikutus = ∑(kestävyyttä lisäävät BKT:n komponentit) − ∑(kestävyyttä heikentävät BKT:n komponentit) 

Suomen talouden hypoteettinen nettoekologinen ja -sosiaalinen vaikutus on laskettuna näin on  -94,662 miljardia euroa BKT:sta (vuonna 2023).  Tämän suuruusluokan edestä tulee tuotantoa ja kulutusta siirtää heikentävistä komponenteista kestävyyttä lisääviin komponentteihin. 

Mallia käytettäessä jää toissijaisiksi onko talous kasvava vai ei, sillä oleellista on siirtymä kestävälle tasolle. Itse pidän tätä velkajarrun tavotteita hyödyllisempänä tavoitteena.

Huolimatta Suomen korkeasta sosiaalisesta perustasta, Suomen talous, niin sen koko, tuotantorakenne ja kulutustottumukset,  ylittää merkittävästi useita ekologisen katon rajoja, erityisesti lisäämällä ilmastonmuutosta ja luonnonvarojen liikakäyttöä.  Tämä tekee BKT:n komponenttien kokonaisvaikutuksesta, erityisesti kulutuksen C ja investointien I osilta, ekologisesti heikentävän.

Julkiset menot (G) ja sosiaalinen infrastruktuuri, terveys, koulutus jne., ovat Suomessa korkealla tasolla ja tukevat sosiaalista perustaa, mutta kasvava julkinen alijäämä ja varsinkin nyt esillä oleva velkajarru tulee leikkaamaan sosiaalisen perustan. 

Välttämättömät siirtymät kohti kestävää taloutta on ollut tiedossa jo pitkään. Jatkuvan kasvun tarinaa tukevien on syytä huomioida yltäkylläisyyden ja ja ylimääräisen ero

P.S. Lisään tähän vielä erikseen kestävälle uralle helpottavina toimina perustulon ja täyden vakavaraisuusvaatimuksen pankeille.