Unkarin vaalit ja positiivinen raha

Unkarissa valta vaihtui selkeällä vaalituloksella. Vaaleja kuvattiin valinnaksi demokratian ja itsevaltaisuuden välillä. Mietin kuinka suuria muutoksia demokratiassa voi tapahtua.

Meillä tietynlaista ajattelua toistetaan yhä uudelleen: rahaa ei ole, julkinen velka ja leikkaukset, miljardikorot ja uutena velkajarru. Talouspuheessa nähdään ongelmat, ja yritetään huonolla menestyksellä etsiä niihin ratkaisut järjestelmän sisältä, aivan kuin muuta vaihtoehtoa ei ole.

Boksin ulkopuolelta voi helposti ihmetellä jos järjestelmä tuottaa vakavia ongelmia, olisiko parempi muuttaa järjestelmää kuin vahvistaa sitä?

Ainakin yksi ajatus (taas kerran) tarvittavasta muutoksesta liittyy rahajärjestelmään. Onko nykyinen velkarahajärjestelmä todella mielekäs. Ainakin pankkikriisien aikaan katsottiin tärkeämmäksi pelastaa rahajärjestelmä kuin velkaantuneet ihmiset. Nykyään velkajarrua tavoitellen tilanne osin toistuu kun esitetään valtavia ihmisten hyvinvointiin, terveydenhoitoon, koulutukseen ym. kohdistuvia leikkauksia, ja osin ehkä veroja.

Itse herkuttelen ajatuksesta rahasta julkisena palveluna, jota hallinnoidaan demokraattisesti ja joka palvelee koko yhteiskuntaa ja elonympäristöä.

Tällaista olisi lainamarkkinoihin perustuvan järjestelmän sijaan järjestelmä jossa rahanluonti olisi keskuspankin kautta demokraattisesti julkista ja läpinäkyvää, jossa raha ohjautuisi suoraan kestävyyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin perustulon, julkistenpalveluiden ja investointien kautta, ja haitat ja ylimäärä verotettaisiin pois. Yksityinen sektori, pankkien rahanluontia lukuun ottamatta, toimisi kuten nytkin.

Muutos olisi että voisimme paremmin politiikassa keskittyä julkisenvelan sijaan oleellisiin olemassa oleviin asioihin. Talouden rajoitteet liittyisivät selkeämmin ihmisten osaamiseen, hyvinvointiin ja käytettävissä oleviin materiaaleihin ja energiaan.

Oikeastaan on niin, että ihmettelen miten vähän puhutaan rahajärjestelmästä. Ja koska se jää keskustelussa marginaaliin, siitä puhuminen vaikuttaa tai tuomitaan helposti jotenkin oudolta ja ”epärealistiselta”. Mutta kuinka realistista on toimia kestävästi ihmisten ja muun elollisen hyväksi velkarahajärjestelmässä meidän monikriisisessä reaalimaailmassa?

Poliittinen valta vaihtui Unkarissa. Jossain vaiheessa velkarahavalta tulee vaihtumaan toisenlaiseen sopimiseen arvoa säilyttävästä maksuvälineestä.

Kaikkien, jotka puhuvat vaikkapa terveydenhuollon, koulutuksen, köyhyyden poistamisen, toimeentulon ja työllisyyden puolesta, ja jotka haluavat parantaa tai ylläpitää elonjärjestelmiä, tulisi vaatia luopumaan hallitusti järjettömästä velkarahan luomasta lukosta ja vaatia siirtymään suvereeniin rahaan. Meillä on muutenkin valtavasti tehtävää ilman ylimääräisiä haittoja.