Sähköinen osallisuus
Elinvoima, lisää liiketalouden toimintaa vai lisää asukkaiden aktiivista omatoimisuutta. Miten kunnan rahatalous nivotaan yhteen hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden kokemukseen?
Yksi ihmisen perusominaisuus on tarve kokea olevansa osa laajempaa kokonaisuutta. Yksilönä voimme voi tuntea olevamme osa itsellemme merkityksellistä ryhmään tai yhteisöä. Yhteisössä osallisuus luo keskinäistä arvostusta ja luottamusta sekä mahdollisuutta vaikuttaa yhteisössä. Yhteiskunnan tasolla osallisuus lisää mahdollisuuksien ja oikeuksien toteutumista sekä ihmisten keskinäistä vastavuoroisuutta.
Politiikkatasolla osallisuus tulisi olla toimenpiteitä, joilla vahvistetaan edellä kuvattua osallisuutta yhteiskunnassa.
Osallisuutta ja vuorovaikutusta voidaan lisätä myös sopivalla sähköisellä alustalla. Tässä on nyt heti syytä painottaa että sähköinen alusta ei ole itseisarvo vaan apuväline!
Kaupalliset somealustat algoritmeineen luovat epäuskoa sähköisesti toteutettavaan rakentavaan keskusteluun ja osallisuuteen. Voidaan kuitenkin nähdä julkishallinnon palveluksi ja demokratiaa tukevaksi kehitetyt järjestelmät lisäämässä ja rakentamassa vuorovaikutusta kuntatasolla asukkaiden, kunnan viranhaltijoiden ja päättäjien kesken.
Yksi esimerkki tällaisesta “demokratian uudelleenohjelmoinnista” on avoimen lähdekoodin Decidim. On toki muitakin, mutta tämä sattuu olemaan itselle tutuin, ja halusin tuoda näkyviin konkteettisen esimerkin.
Tähän esimerkkinä olevaan alustaan voi luoda erilaisia osallistumistiloja ideoinnille, aloitteille, kuulemisille, keskusteluille, äänestyksille, tapaamisille jne. vaikkapa kaupunginosittain tai muilla tavoin jäsennetyille ryhmille. Merkittävintä olisi lisätä aktiivisuutta kokoontua läsnäolevana tapaamisiin valituista aiheista. Tämä tietysti vaatisi sen, että tällä kaikella olisi oikeasti vaikutusta päätöksentekoon.
Kaupunki voisi myös etsiä hyötyjä tämän kaltaisesta sähköistä alustasta elinkeinopolitiikassa julkisena palveluna, jolla parantaa yhteydenpitoa eri toimijoiden, kaupungin, yrittäjien kuin asukkaiden välillä.
Koska uusi vaatii aina opettelua, voisiko kaupunkilaisia osallistuttavaa demokratiaa harjoitella aluksi kouluissa osana esim. yhteiskuntaoppia yhdessä asukkaiden edelläkävijöiden rinnalla.