Vapaa tahto
Onko meillä vapaa tahto? Herätte: Tiededokumentti Aivot (The Brain with David Eagleman – myös kirjana). Viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajan neurotutkijat ovat nostaneet tuota vanhaa kysymystä esille uudella tavalla.
Arkikokemuksemme mukaan teemme itsenäisiä päätöksiä, olemme tietoinen minä, joka tekee valinnan. Neuropsykologisen tutkimuksen valossa tietoinen kuvamme maailmasta ja itsestämme on osoittettu olevan aivojen neurologisesta tilasta syntyvä, fysikaalisten todellisuuteen verrattuna, vajavainen ja alati muuttuva hetkellinen malli, pelkkä mielikuva. Kysymys vapaasta tahdosta kohdistuisi tämän mielenmallin muodostamisen prosessiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin, vuorovaikutukseen ja aistimuksiin.
Eräs, ei niinkään neurologinen pelkistys tästä prosessista liittyy ajatukseen, jossa mielenmalli koostuu erillisistä meemeistä (meemi alkuperäisessä määritelmässä – Dawkins, Blackmore. – En tässä tarkoituksella huomioi meemiteorioihin kohdistuvaa kritiikkiä, vaan käytän teoriaa esimerkinomaisesti ja tulkiten), ja näiden yhteenliittymisistä, meemiplekseistä. Meemipleksi hyväksyy itseensä samankaltaiset yhteensopivat meemit ja hylkii vastaavasti vähemmän yhteensopivat, ja näin mieliimme tallentuu maailmankuva, muodostuu luonteemme ja persoonallisuutemme. voimme yrittää hallita, hierarkisoida ja jähmettää alati muuttuvaa elävistä ympäristöä ja olla tällä lailla konservatiivisia, jopa radikalisoitua elävyyttä tuhoavaksi – tai toisaalta saatamme nähdä muuttuva elollisuus verkostona, johon voi vaikuttaa säilyttävästi ja myötäelävästi. Toimijana tässä meemiteorian mallissa on tallennettujen asioiden ja biologisen olemuksemme tuottamien kokemusten kokonaisuus, jossa meemipleksi pyrkii säilymään meemien evoluutiossa myös levittämällä meemejään, erinäiset toistot, koulutus, propaganda, markkinointi, toistuvat juorut jne. yhdessä muiden ympäristövaikutusten kanssa muovaavat alati ajatteluamme ja käsityksiämme, tässä tapauksessa muistiimme tallennettua meemien kokonaisuutta.
Miten vapaa tietoinen tahto näyttäytyy tässä? Käytetyssä mallissa näyttää että vapaa tahto on jo muodostuneen kokonaisuuden ilmaisua, pyrkimystä levittää tallennettuja ja siten hyväksyttyjä meemejä (tai tässä jo laajempia kokonaisuuksia, ideoita, aatteita, uskomuksia jne.) eteenpäin. Mutta jos tietoisuutemme, myös alitajuntamme, on vain omamielikuva ympäröivästä maailmasta ja itsestämme, niin voisiko tuossa mielenhiekkalaatikossa puuhastella jokin minuuden tuntemus riittävän omapäisesti ja tehdä valintoja irrallaan deterministisen kokoluokan maailmasta, ja jota voisi kutsua tietoiseksi vapaaksi tahdoksi?
Vaikka emme ajattelisi olevamme suoranaisia sätkyukkoja ilman tietoista omaa vaikutusvaltaa, voimme nähdä ihmisten välisten erilaisuuksien nousevan nimenomaan enemmän ajatuskoostumusten ja mielenkuvien eroista kuin varsinaisesti biologisista eroista. Meillä kaikilla on kyky mielikuviin joiden sisältö pääosin määrittää tekojamme. Vapaa tahto tai ei, maailma itse kokonaisuutena määrittää näiden tekojen rajat.
Haluaisin nähdä, että riittävän yltäkylläisyyden maailmassa kilpailu vallasta tai sopeutumisesta, ja näiden välisestä toiminnan suunnasta, tullaan lopulta käymään pelkästään ajatusten tasolla. Hierarkinen vallantavoittelu, fyysinen väkivalta, rasismi, tuho ja sorto pyrkii tiivistämään itseensä mahdollisimman paljon, kerta toisensa jälkeen, ja näyttää siinä usein myös osin onnistuvan. Mutta edellämainittuun sisältyvä pyrkimys pysäyttää elävyyden muutos tulee aina lopulta hajoamaan tuo pyrkimyksen alati muuttuvassa ympäristössä. Meillä ei lopulta näytä olevan täyttä valinnanvapautta elämän jatkuvuuden suhteen.