Kohtaus koulussa

Muutama päivä sitten (29.8.2018) uutisoitiin Keski-Uusimaassa Sompion koulussa tapahtuneesta välikohtauksesta ja siitä nousseesta hullunmyllystä verkossa. 

Omilta oppitunneiltaan lintsanneet nuoret olivat aivan kirjaimellisesti eksyksissä liikkuessaan asiattomasti Sompion koulussa.  Lintsaus itsestään antaa viitteitä yhteiskunnasta (oppivelvollisuus) eksymisestä (ainakin juuri sillä kertaa), ja rehtorin kuvauksen mukainen nuorten uhmakkuus kielii oikeastaan nuoren oman arvon tunteesta olla tärkeä.

Näiden nuorten episodissa mielestäni näyttäytyy tunnusmerkkejä mahdollisesta alkavasta syrjäytymisestä. Siksi oikeastaan nämä nuoret tarvitsevat tukea löytääkseen tavan tuntea itsensä arvokkaaksi myös yhteisesti hyväksyttävällä tavalla. 

Koska en tunne näitä nuoria muuten kuin tuon lehtijutun perusteella, niin on parempi tässä katsoa asiaa yleisemmällä tasolla. Asia on nuorten syrjäytyminen ja meidän kaikkien asennoituminen huonoon käytökseen ja sen ennaltaehkäisemiseen – jälkimmäisten osalta minkälaisia mielikuvia itse kukin levitämme.  Kaikki tiedämme kuinka huonosti ihmiset pahimmillaan voivat käyttäytyä. 

Lasten ja nuorten kasvatusvastuun sanotaan kuuluvan vanhemmille, mutta on selvää että vanhempiin vaikuttaa mm. yleinen mielipide, jonka muodostamiseen taas osallistumme kaikki. Yksi haitallinen asennoituminen on sellainen, jossa etnisten taustojen tai vaikka hallinnollisten rajojen ylittäminen saatetaan nähdään syyksi ihmisten tiettyyn tuomitsemiseen, vaikka tämä itsessään on yhdeltä osin huonoa käytöstä ja syrjintää lisäävää. Tämä on turhan tuttua kaikille. 

Mutta mitä kunta voi tehdä syrjäytymisen ehkäisemiseksi, yleisesti kertauksena tässä yksi esimerkki: Lapsi kasvaa kunnassa – miten kunta voi tukea lasten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisen riskejä.